Vuorokausi Dublinissa kesti melkein vuoden

21.06.2017 13:01

Kategoria: Kirjasto

Me teimme sen! Kunnianhimoinen Joyce-lukupiiri kokoontui ensimmäisen kerran Kirkkonummen pääkirjastossa viime vuoden syyskuussa tavoitteenaan kahlata läpi James Joycen romaani Ulysses. Ryhmään kuului parisenkymmentä lukijaa, ja lähes vuoden luku-urakan jälkeen Ulysses on nyt luettu! Päätösjuhlia lukupiirimme vietti 16. kesäkuuta, kansainvälisenä Bloomsday-päivänä, jolloin juhlitaan James Joycea. Päättäjäisissä nyyttäripöytä notkui herkkuja, ja katsoimme yhdessä romaanista tehdyn filmatisoinnin. Lopuksi kirjasto palkitsi kaikki lukupiiriläiset omalla Joyce-kassilla.

Ulysses kertoo irlantilaisen Leopold Bloomin ihan tavallisesta päivästä: tapahtumat sijoittuvat eri puolille Dublinia tuon yhden päivän aikana, 16. kesäkuuta 1904. Vuonna 1922 ilmestynyttä romaania pidetään James Joycen pääteoksena ja modernistisen proosan kulmakivenä. Se on osoittautunut koettelemukseksi suurimmalle osalle lukijoista. Mahtavan sivumääränsä (uusin Leevi Lehdon suomennos on 857 sivua) lisäksi lukemista vaikeuttavat Joycen käyttämä tajunnanvirtatekniikka ja se, että kirjan jokainen luku on tyyliltään erilainen. Voimme rehellisesti todeta, että ilman lukupiirin vetoapua kirja ei vieläkään olisi luettujen listalla.

Ulysses on kummallinen kirja. Luku-urakka on päättynyt, emmekä oikein vieläkään tiedä, mitä ajatella kirjasta. Se on paikoitellen aivan loistelias ja niin mahtavaa tekstiä, että sitä tekisi mieli lukea ääneen kaikille, jotka sattuvat olemaan kuuloetäisyydellä. Toisaalta taas lukeminen oli välillä niin haastavaa, että mieluiten olisi viskannut koko kirjan seinään ja tehnyt jotain ihan muuta.

Turhautuminen, jota yksin lukiessaan tunsi, kaikkosi kuitenkin heti, kun sai puhua kirjasta kohtalotovereidensa kanssa. Ja kyllä me puhuimmekin! Ja nauroimme! Vaikka kirja välillä tökki ja lukeminen oli yhtä tervanjuontia, teksti on kuitenkin pohjimmiltaan riemastuttavan humoristista. Kirjan huumori oli vain helpompi nähdä ja saavuttaa, kun joku muu etsi kutkuttavan kohdan kirjasta ja luki sen ääneen. Nauru tarttui lukupiiriläisestä toiseen. Keskustelumme saivat usein alkunsa ihan peruskysymyksistä: Kuka? Mitä? Missä? Näiden kysymysten avulla ihmettelimme, oivalsimme ja lähdimme rönsyilemään eri poluille ja erilaisille tasoille päätyäksemme vertailemaan eri käännöksiä tai väittelemään Leopold Bloomin ja tämän vaimon Mollyn fyysisen suhteen laadusta. Joka kerta lähdimme tapaamisista kotiin viisaampina, vahvistuneina ja taas valmiina jatkamaan haasteen parissa.

Päällimmäisenä tästä lukukokemuksesta jää mieleen ilo – jos ei aina lukeminen ole ollut puhdasta iloa, niin tapaamisemme sitä todellakin ovat olleet. Iloa ja kiitollisuutta siitä, että saa kokea tällaisia keskusteluja, lämpöä ja yhteisöllisyyttä, kun ihmiset kokoontuvat kirjallisen teoksen äärelle. Kaunis kiitos teille kaikille, jotka olitte mukana luomassa tätä unohtumatonta lukukokemusta!

Paula Roselius ja Johanna Valo, Kirkkonummen kirjasto

Joyce-lukupiiri