Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kehittäminen

Pedagoginen kehittäminen perustuu varhaiskasvatuslakiin, varhaiskasvatussuunnitelmaan ja esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Käynnissä olevilla kehittämishankkeilla vahvistetaan, luodaan ja juurrutetaan pedagogisia toimintatapoja.

Palvelujen kehittämisen tavoitteena on tehostaa palvelutuotantoa ja samalla monipuolistaa palvelurakennetta niin, että palvelut vastaavat entistä paremmin kuntalaisten tarpeisiin. Keinoina ovat muun muassa palvelumuotoilu ja erilaiset asiakaskyselyt.

Pedagoginen kehittäminen

Ilo kasvaa liikkuen! Varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma

Kirkkonummen varhaiskasvatus on mukana valtakunnallisessa Ilo kasvaa liikkuen varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelmassa. Ohjelma on rakennettu verkostona yhteistyössä asiantuntijoiden sekä varhaiskasvattajien kanssa. Ohjelman tavoitteena on muuttaa varhaiskasvatuksen toimintakulttuuria niin, että jokaisella lapsella on oikeus liikkumiseen ja liikunnan iloon päivittäin varhaiskavuosien fyysisen aktiivisuuden suositusten mukaisesti. Iloa, lekkiä ja yhdessä tekemistä - varhaiskasvuosien fyysisen aktiivisuuden suositukset OKM 2016.

Liikkumis- ja hyvinvointiohjelman prosessi käynnistyy lähtötilanteen kartoittamisesta ja nykytilan arvioimisesta. Liikkeelle lähdetään pienin askelin ja oman kehittämiskohteen täsmentämisestä. Yksiköissä käydään keskustelua yhteisistä toimintatavoista ja tavoitteista. Uudet toimintatavat otetaan nopeasti kokeilemalla käyttöön ja niitä arvioidaan yhdessä. Käyttöönoton tueksi on kehitetty työkirjat varhaiskasvattajalle ja johtajalle sekä erikseen kuntatason toimijoille. Ilo kasvaa liikkuen ohjelma on ollut osa Aluehallintoviraston tukemaa liikunnallisen elämäntavan paikallisen kehittämistä 2016-2017.

Aikamatkalla - ole oman historiasi sankari

Aikamatkalla-hankkeen tavoitteena on lisätä lasten ja perheiden sosiaalista hyvinvointia lapsen omia juuria ja identiteettiä vahvistavan työskentelyn avulla. Kohderyhmänä ovat alle kouluikäiset lapset ja heidän lähipiirinsä (vanhemmat, isovanhemmat), alle kouluikäisten lasten parissa toimivat ammattilaiset ja vapaaehtoiset. Kolmivuotisesta hankkeesta vastaa Ebeneser-säätiö ja se on osa RAYn rahoittamaa Lastensuojelun Keskusliiton Emma ja Elias – ohjelmaa. Kirkkonummelta mukana ovat olleet Finnsbackan, Heikkilän, Köpaksen ja Veikkolan päiväkodit sekä asukaspuistot.

Diggaa mun digimatkaa

Kirkkonummelta 7 päiväkotia on mukana digitaalisen portfoliomallin kehittämishankeessa. Tavoitteena on käytössä olevan kasvun kansion pohjalta kehittää lapsen digitaalisen portfolion malli, jossa hyödynnetään positiivisen pedagogiikan näkökulmaa ja sisällön tuottamisessa painotetaan medialeikkiä. Digitaalisen portfolion avulla tuodaan esille lapsen vahvuuksia, ajatuksia, kiinnostuksen kohteita, osaamisen ja kasvun näkyväksi tekemistä. Portfolio edistää huoltajien ja varhaiskasvatuksen välistä vuorovaikutusta.

Hankkeessa ovat mukana Kirkkonummen kunnan lisäksi Keravan kaupunki, Tuusulan kunta, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto, Folkhälsan ja PRO koulutus ja konsultointi Oy. Hanke toteutetaan kesäkuun2016 - joulukuu 2017 aikana. Hankkeen piirissä on n. 4700 lasta ja n. 1200 varhaiskasvatuksen ammattilaista.

Lue lisää hankkeesta.

Tieto- ja viestintäteknologia varhaiskasvatuksessa

Tieto- ja viestintäteknologialla (TVT/ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa, jota käytetään apuna tietojen käsittelyssä, lähettämisessä ja tallentamisessa. Varhaiskasvatuksessa tällaisia välineitä ovat esimerkiksi kamerat, tablet-laitteet sekä erilaiset näyttölaitteet.

Tieto- ja viestintäteknologia on vahvasti läsnä opiskelussa, työelämässä ja perheiden arjessa. Myös lapset hyödyntävät sen tarjoamia mahdollisuuksia monin eri tavoin. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on osaltaan edistää lasten tieto- ja viestintäteknologisten taitojen kehittymistä ja siten samalla edistää kasvatuksellisen ja koulutuksellisen tasa-arvon toteutumista.

Lue lisää tieto- ja viestintäteknologiasta varhaiskasvatuksessa.

Mediakasvatus ja medialeikki

Median parissa viihdytään, opitaan ja ollaan vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Media erilaisissa muodoissaan on läsnä ihmisten arjessa oli kyse sitten työstä, opiskelusta tai vaikkapa päiväkotipäivästä. Lapsen elämässä media näkyy ja kuuluu puheiden lisäksi esimerkiksi leikeissä. Parhaimmillaan media voi olla elämysten sekä uusien tietojen ja taitojen lähde.

Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tarjota lapsille turvallinen oppimisympäristö median käyttötaitojen harjoitteluun yhdessä toisten lasten ja aikuisten kanssa. Tavoitteena on kehittää kriittistä medialukutaitoa, mutta samalla myös ylläpitää positiivista suhdetta median tarjoamiin erilaisiin mahdollisuuksiin. Medialeikki sai alkunsa 2000-luvun puolivälin jälkeen Kirkkonummelaisen mediataitelijan Markus Renvallin ja Kantvikin päiväkodin yhteistyöstä. Sittemmin medialeikin työskentelytapoja on kehitetty edelleen ja medialeikki on juurtunut osaksi Kirkkonummelaista varhaiskasvatusta.

Lue lisää: Medialeikki - Kirkkonummelainen tapa toteuttaa mediakasvatusta
sekä Medialeikin verkkosivuilta.

Palveluiden kehittäminen


Asiakkaiden osallisuus

Asiakaslähtöisten palveluiden lähtökohtana on asiakkaiden osallistaminen. Varhaiskasvatuspalveluissa lasten ja vanhempien kokemuksia hyödynnetään palvelujen kehittämisessä. Alueilla tai yksiköissä voidaan järjestää erilaisia tilaisuuksia tai työpajoja, joissa yhdessä henkilökunnan kanssa pohditaan sitä, miten palveluja yksikössä voidaan kehittää. Yksiköiden omista tilaisuuksista saa tietoa suoraan päiväkodeista. Alueellisista ja kaupunkitasoisista tilaisuuksista saa tietoa päiväkodeista, kirkkonummi.fi-sivustolta sekä asukaspuistojen facebook-sivuilta.

Palvelunkäyttäjillä on mahdollisuus kertoa omista kokemuksistaan ja ideoistaan vastaamalla erilaisiin kyselyihin. Kirkkonummen varhaiskasvatus toteuttaa vuosittain varhaiskasvatuksen asiakaskyselyn.

Käyttäjälähtöisessä suunnittelussa osallistetaan käyttäjä mukaan suunnitteluun heti alkumetreiltä alkaen. Palvelusta saatu kokemus syntyy koko palveluprosesseista, toimintakulttuurista, sen johtamisesta, päätöksenteosta, prosessin sujuvuudesta, kaikista prosessin toimijoista, tiloista ja välineistä. Osallistavan suunnittelun tavoite on rikastaa suunnittelua ja saada käyttäjien asiantuntemuksen lisäksi eri asiantuntijoiden ja toimijoiden näkemys suunniteltavasta palvelusta. Tällöin voidaan varmistaa, että palvelut uudistuvat ja kehittyvät.

Palvelumuotoilu

Palvelujen kehittämisen tavoitteena on tehostaa palvelutuotantoa ja samalla monipuolistaa palvelurakennetta niin, että palvelut vastaavat entistä paremmin kuntalaisten tarpeisiin. Keinoina ovat muun muassa palvelumuotoilu, yhteissuunnittelu ja erilaiset kyselyt.

Palvelumuotoilu (co-design, yhteisöllinen muotoilu) on palveluiden kehittämistä muotoilun menetelmiä hyödyntäen. Palvelukokonaisuus suunnitellaan vastaamaan käyttäjän tarpeita ja palveluntarjoajan taloudellisia sekä sisällöllisiä tavoitteita. Palvelumuotoilussa suunnittelua tehdään yhteisöllisissä kokoontumisissa, jossa parhaimmillaan on mukana asiakkaan edustajia, palvelun käyttäjiä ja eri alojen asiantuntijoita. On tärkeää ymmärtää asiakkaiden tarpeet, toiveet ja haaveet palvelun suhteen, ymmärtää mitä ”ongelmaa” ollaan ratkaisemassa tai mitä tarvetta täyttämässä. Palvelumuotoilussa ei kysytä, mitä palveluja kuntalaiset haluavat, vaan pyritään pikemminkin selvittämään, mihin asioihin kuntalaiset tarvitsevat palvelua? Millaista varhaiskasvatusta kukin lapsi tarvitsee? Mihin perhe tarvitsee varhaiskasvatuspalveluita? Palvelumuotoilu nopeuttaa uusien palvelujen kehitysprosesseja - nopeat, ketterät prosessit ovat palvelumuotoilun ydintä.