Tavoitteena kuiva ja terveellinen hyvinvointikeskus

03.06.2021 09:31

Kategoria: Tontit ja rakentaminen Perusturva

Median jakamat kertomukset vesivahingoista uudiskohteissa eivät juuri lisää uskoa siihen, että julkiset rakennukset voisivat olla terveitä ja kuivia. Valtava sääsuoja hyvinvointikeskuksen työmaan yllä herättää kuitenkin toiveita: voisiko tällä kertaa kaikki olla toisin?

Toiveikkuudelle on perusteita. Rakentamisen kosteudenhallinnan määräykset ovat kiristyneet ja niihin on tullut uusia ohjeita vuonna 2018. Lisäksi Kirkkonummen kunta on jo rakennusurakan tarjouspyyntöä laatiessaan vaatinut kosteudenhallintaan liittyen toimia, jotka ovat asetuksiakin tiukempia.

Tärkeimmät kosteudenhallintaan liittyvät toimet on tehty jo suunnitteluvaiheessa ja sopimuspapereita laadittaessa. Rakennushankkeen projektipäällikkönä toimiva Joakim Åsten kertoo, että kilpailutusaineistoon sisällytettiin sääsuojaus, kosteusriskien kartoitus, työmaaolosuhteiden hallinta, kosteusmittaussuunnitelma ja valvonta. Tärkeää on myös se, että urakan aikataulu on suunniteltu riittävän väljäksi, jotta rakenteiden voitaisiin antaa kuivua rauhassa.

Paperille kirjattu kosteudenhallinta ei kuitenkaan riitä. Lisäksi tarvitaan ihmisiä huolehtimaan tulevien tilojen terveellisyydestä. Kirkkonummen hyvinvointikeskuksen rakennustyömaalle on palkattu kosteudenhallintakoordinaattori, tilaajan edustajana työmaalla kosteudenhallinnasta vastaava valvoja ja pääurakoitsijan nimittämä kosteusvastaava. Heidän lisäkseen rakennuksessa on suuri määrä mittareita ja antureita, jotka tarkkailevat rakennustyömaan kosteutta ja lämpöä kellon ympäri.

Punavalkoinen teltta uuden hyvinvointikeskuksen yläpuolella on vain pieni osa kosteudenhallintaa. Kosteutta tulee rakenteisiin paitsi sateen muodossa, myös ilman ja maan kosteudesta, rakenteiden sisältämästä kosteudesta ja työmaan käyttövedestä. Jotta rakennus pysyisi kuivana, kaikki kosteusriskit on kartoitettava ja niiden torjumiseksi on tehtävä suunnitelmat, joita on myös noudatettava.

Riskien hallintaa tukee Kirkkonummen hyvinvointikeskuksessa käytössä oleva Kuivaketju10-toimintamalli, jossa käydään läpi rakennushankkeen kymmenen keskeisintä kosteusriskiä sekä niiden torjunta suunnittelusta käyttöönottoon. Toimintamalliin kuuluu myös riksien torjunnan raportointi.

Kosteudenhallinta on suunnittelua, työmaan toimintakulttuuria, valvontaa ja dokumentointia. Kuivan talon rakentaminen edellyttää, että yhteistyö hankeen tilaajan, suunnittelijoiden, valvojien, koordinaattorin ja hankkeen toteuttajien välillä toimii. Lopullisesti kosteudenhallintaprosessi viimeistellään vasta taloa käyttäessä: kun rakennus on valmistunut, huoltoja ei saa laiminlyödä.

Kunnan puolesta rakentamista valvoo Sitowise Oy. Sitowisen palveluksessa oleva ja päivittäin rakennustyömaalla työskentelevä kosteudenhallinnasta vastaava rakennusvalvoja Pauli Järvirova suhtautuu hyvinvointikeskuksen kosteudenhallintaan luottavaisesti. Vaikka uudessa rakennuksessa on valtavasti detaljeja ja yksityiskohtia, joiden toteuttaminen on suunniteltava huolellisesti, kaikki on sujunut toistaiseksi hyvin.

Kosteusvalvonta vaatii tarkkaa suunnittelua ja eri työvaiheiden ajoittamista oikein. Tällä hetkellä työskennellään jo kuivissa ja lämpimissä olosuhteissa. Kaukolämpö lämmittää työmaata, suurin osa ikkunoistakin on jo paikoillaan ja teltta suojaa vielä hetken seinien ja kattojen rakenteita.

Sääsuojan purkaminen on esimerkki tehtävästä, joka on suunniteltu huolellisesti etukäteen. Sääsuoja on niin suuri, ettei sitä voitu rakentaa kokoaan omilla jaloillaan seisovaksi vaan se tukeutuu osittain rakennukseen. Tämän vuoksi kattoa ei saada rakennettua täysin vesitiiviiksi ennen sääsuojan purkamista. Osa teltasta on siis purettava kirjaimellisesti hyvän sään aikana, jotta katto saadaan täysin valmiiksi, ennen kuin sade ehtii kastella sen.

Pauli Järvirova kertoo, että Kirkkonummen kunta vaati jo tarjouskilpailuvaiheessa kunnollisen sääsuojauksen rakentamista työmaalle. Lisäksi kunta halusi sopimukseen normaalia pidemmän takuuajan, mikä luonnollisesti motivoi urakoitsijaa vaatimaan työntekijöiltään huolellisuutta.

Järvirova on tyytyväinen myös rakennustyömaan siisteyteen: rakenteet pääsevät kuivumaan, kun lattiat pidetään siisteinä ja materiaalit varastoidaan niin, etteivät ne estä betonia kuivumasta. Lisäksi siisti työmaa lisää huolellisuutta, kun mahdolliset vauriot eivät jää piiloon.

Urakoitsija SRV:n puolesta kosteutta työmaalla valvoo kosteudenhallintavastaava Niko Arve. Hän dokumentoi kuivaketju10 –toimintamallin tehtävien toteutumista ja huolehtii siitä, että henkilöstöllä on riittävä kosteudenhallintaosaaminen.

Arve kertoo, että suojateltta on toiminut hyvin. Sateeton kevätkin on ollut puolellamme, joten hyvinvointikeskus on pysynyt kuivana. Polttoaineella toimivaa lisälämmitystäkään ei juuri enää tarvita.

Arve tarkkailee eri antureiden ja laitteiden keräämää dataa lämmöstä, ilmankosteudesta ja laattojen kuivumisesta ja raportoi niistä valvojalle ja kosteudenhallintakoordinaattorille tehdyistä olosuhde- ja kosteusmittauksista ja kosteudenhallintasuunnitelman toteutuksesta aina ennen kahden viikon välein tehtävää työmaakierrosta.

Työmaakierroksella tarkkaillaan mm. kosteudenhallintaan liittyvien yksityiskohtien toteutumista, mahdollisia kosteita kohtia, ontelolaattojen vesireikien aukiporauksia, suojauksia, rakennusmateriaalien varastointia, työmaavesijärjestelyjä, kosteusmittausten toteutumista, työmaan lämpö- ja kosteusolosuhteita. Kierroksesta tehdään myös pöytäkirja, joka käydään läpi tilaajan kanssa työmaakokouksissa.

Kirkkonummen hyvinvointikeskuksen kosteudenhallintakoordinaattorina toimii Tuula Lehtinen A-Insinööreistä. Hänen tehtävänään on valvoa, ohjata ja koordinoida tilaajan valtuutuksella kosteudenhallinnan toteutumista koko rakennusprosessin ajan, suunnittelusta vastaanottoon ja rakennuksen käytön opastukseen Kuivaketju10 -toimintamallin mukaisesti.

Lehtisen mukaan kosteudenhallinnan kannalta kriittisiä hyvinvointikeskuksemme osia ovat pohjaveden alapuolelle ulottuvat kellarikerroksen rakenteet, ryömintätilan tuulettuvuus, monimuotoinen julkisivu kaikkine liitoksineen sekä monimuotoinen katto. Näiden osien kosteusriskejä ja niiden torjuntaa on käyty läpi eri työvaiheiden aloituspalavereissa.

Projektipäällikkö Joakim Åsten kertoo, että rakennuttaja johtaa hanketta luottavaisin mielin eteenpäin, koska tehtävät ja resurssit on hyvinvointikeskuksen työmaalla hoidettu suunnitelmallisesti myös kosteudenhallinnan osalta.

Kuntalaisena tuntuu huojentavalta kuulla, että myös kosteudenhallintakoordinaattorimme on tyytyväinen: ”Tässä hankkeessa asenne on hyvä kaikilla toimijoilla”.

Siistin ja hyvin suojatun työmaan kuvia katsellessa on helppoa uskoa, että Tuula Lehtinen on oikeassa.

Tämä sisältö ei näy, sillä evästeiden käyttöä ei ole hyväksytty.

Videossa TelinekatajaOy:n rakentama sääsuoja dronella kuvattuna. Kuvaaja Mika Okko

Hyvinvointikeskuksen kattoa, Pauli Järvirova