Suomen vihrein kunta: Kirkkonummen betonimurskeen kiertotaloushanke sai Sitran rahoitusta

05.10.2020 15:20

Kategoria: Asuminen ja ympäristö Info, asiointi, päätöksenteko ja hallinto

Kirkkonummen HINKU-tavoitteen (kohti hiilineutraalia kuntaa) edistämiseksi kunta osallistui viime keväänä omalla hanke-ehdotuksella Sitran Kesätöitä kiertotaloudesta -ideakilpailuun. Kunnan hanke-ehdotuksessa purkukohteiden betonijätettä ja siitä saatavaa betonimursketta uudelleenhyödynnettäisiin järjestelmällisesti kunnan omissa rakentamishankkeissa. Kiertotaloushanke menestyi kilpailussa ja sai Sitran rahoituksen, jolla elo- ja syyskuuksi palkattiin hanketyöntekijän tehtävään Joonas Söderholm.

Betonimurskeen uudelleenhyödyntäminen tukee kunnan ilmastotavoitteita

Betonimurskeen uudelleenhyödyntämisellä on useita etuja, jotka tukevat kunnan kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. -Betonimurske voi korvata luonnonkiviainesta maarakentamisessa, esimerkiksi yleisissä teissä, urheilukentissä ja varastorakennusten pohjarakenteissa. Betonimurske on myös kantavuudeltaan kiviainesta parempi materiaali maarakentamisen eri kerroksiin. Ominaisuuksiensa vuoksi betonimurske pystyy sitomaan jopa puolet sementin valmistuksessa syntyvistä hiilidioksidipäästöistä, kertoo Joonas Söderholm.  

Betonimurskeella on myös muita hyötyjä. Kunnan sisäisistä purkukohteista saatava murske vähentää muualta tuotujen materiaalien kuljetustarvetta. Kuljetusmäärän vähentyminen pienentää kunnan purkamisen ja rakentamisen hiilidioksidipäästöjä ja kustannuksia.

Kunta pyrkii rakentamisen kiertotalouden edelläkävijöiden joukkoon

Nykyisillä käytännöillä kunnan purettavien kiinteistöjen betonimurske hyödynnetään purku-urakoitsijan toimesta, mutta ei välttämättä aina kunnan omissa rakentamishankkeissa. Kunnan rakentamiskohteissa on kuitenkin jo pidemmän aikaa hyödynnetty tilanteen salliessa yksityiseltä toimijalta hankittua betonimursketta. -Kiertotaloushankkeen tarkoituksena oli yhdistää nämä kaksi prosessia luomalla toimintamalli, joka mahdollistaa järjestelmällisen betonimurskeen hyödyntämisen kunnan sisällä, sanoo Joonas Söderholm.

Toimintamallissa tarkasteltiin muun muassa betonimurskeen hyödyntämisen lainsäädäntöä, muiden kaupunkien ja kuntien toimintatapoja, yritysten käytäntöjä sekä haastateltiin alan asiantuntijoita. Betonimurskeen hyödyntämisen toimintamallilla Kirkkonummi pyrkii tuomaan kunnan toimintaa rakentamisen kiertotalouden edelläkävijöiden joukkoon.

Kiertotaloudessa on tulevaisuuspotentiaalia

Vaikka betonimurskeen hyödyntäminen ei ole Kirkkonummella vielä järjestelmällistä toimintaa, on Suomesta olemassa useita esimerkkejä kiertotalouden painottamisen eduista purku- ja rakentamishankkeissa. -Huolellisella materiaalin lajittelulla purkukohteissa saadaan aikaan säästöjä purku-urakan hinnassa, kuten Hämeenlinnan Vuorentaan vanhainkodin purkutyöt osoittivat. Rakentamisvaiheessa betonimurskeella voidaan korvata luonnon kiviaineksia, jolloin voidaan saavuttaa jopa kolminkertaiset säästöt rakentamisen kustannuksissa, muistuttaa Söderholm.

-Nyt luotu betonimurskeen hyödyntämiseen kannustava ja ohjaava toimintamalli pyrkii integroimaan kiertotalousajattelun pysyväksi osaksi Kirkkonummen kunnan toimintaa. Toimintamalli on vain yksi esimerkki kiertotalouden hyödyistä kunnille, kertoo kunnan hanketyöntekijä Joonas Söderholm lopuksi.

Artikkeli on osa kunnan ympäristötyötä käsittelevää juttusarjaa. Yle julkaisi 3.9.selvityksen suomalaisten kuntien ympäristöasioiden hoitamisesta. Kirkkonummi oli kyseisen selvityksen mukaan Suomen vihrein kunta.

HAnketyöntekijä Joonas Söderholm