Päästöt
Vuonna 2020 Kirkkonummen kokonaispäästöt olivat 139,5 kilotonnia hiilidioksidiekvivalenttia (CO2-ekv). Asukaskohtaiset päästöt Kirkkonummella olivat 3,5 t CO2-ekv per asukas. Kirkkonummen asukaskohtaiset päästöt ovat 20 % pienemmät kuin Uudenmaan kunnissa keskimäärin. Päästöt ovat laskeneet vertailuvuoteen 2007 nähden, jolloin kokonaispäästöt olivat 191,2 kt CO2-ekv. Hinku-kuntana Kirkkonummi on sitoutunut 80 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2030 mennessä.
Kuntien päästölaskennassa ei huomioida teollisuuden päästöjä, sillä se kuuluu niin kutsuttuun päästökauppasektoriin. Päästölaskentatapoja on useita ja ne poikkeavat hieman toisistaan. Tämän sivun tiedot perustuvat tuoreimpaan CO2-raporttiin. Tutustu myös HINKU-päästölaskentaan.
Kuva: Kirkkonummen päästöjakauma 2020. Lähde: CO2-raportti
Tieliikenne
Tieliikenne aiheuttaa yli puolet Kirkkonummen päästöistä. Vuonna 2020 Kirkkonummella tieliikenteen päästöt olivat 75,7 kt CO2-ekv. Valtaosa kunnan liikenteen päästöistä aiheutuu kauttakulkuliikenteestä. Vaikka kunnalliset, kansalliset ja kansainväliset ilmastotavoitteet asettavat päästövähennystavoitteita liikennesektorille, autoilun päästöt eivät ole pienentyneet viime vuosina.
Kunnan keskeisimpiä työkaluja liikenteen päästöjen vähentämiseen ovat kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytysten parantaminen kestävällä yhdyskuntarakenteen suunnittelulla. Täydentämällä asemaseutuja vähennetään kuntalaisten riippuvuutta yksityisautoiluun.
Lisäksi Kirkkonummella edistetään linja-autojen ja henkilöautojen siirtymistä vähähiilisiin käyttövoimiin, kuten sähköön ja biokaasuun. Kunnan omat ajoneuvot ja kuljetukset tulevat siirtymään vähäpäästöisiin tai päästöttömiin käyttövoimiin. Lisäksi kunta kannustaa kuntalaisia sähkö- tai kaasuauton hankintaan kehittämällä latausverkostoa ja jakeluasemia kunnan alueella.
Lue lisää kuntalaisten vähähiilisestä liikkumisesta
Lämmitys ja sähköntuotanto
Kirkkonummella rakennusten lämmitys aiheuttaa hieman yli kolmanneksen päästöistä. Lämmitysmuodoista suurimman päästötaakan aiheuttaa erillislämmitys (öljy, puu ja maakaasu yht. 19,3 kt CO2-ekv). Seuraavaksi eniten lämmitysmuodoista aiheuttaa päästöjä kaukolämpö (15,2 kt CO2-ekv) ja sen jälkeen sähkölämmitys (7,2 kt CO2-ekv).
Kirkkonummen rakennusten lämmityksen päästöjakauma vuonna 2020. Lähde: CO2-raportti.
Kulutussähkön tuotanto aiheuttaa kymmenyksen kunnan kokonaispäästöistä. Sähkönkulutuksen päästövaikutus vaihtelee vuosittain riippuen sähköntuotannon polttoaineista – mitä enemmän uusiutuvalla energialla, kuten tuulivoimalla, tuotettua sähköä on saatavilla, sitä pienemmät kuntalaisten kuluttaman sähkön päästövaikutus on.
Kirkkonummen ilmastotyön keskeisimmät toimenpiteet ovat energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvan energian osuuden kasvattaminen kunnan energiankäytöstä. Kunnan omissa kiinteistöissä lisätään uusiutuvan energian, kuten aurinkosähkön, tuotantoa, luovutaan öljy- ja maakaasulämmityksestä ja parannetaan energiatehokkuutta. Kunnan ostama sähkö on uusiutuvaa energiaa.
Lisäksi Kirkkonummella kannustetaan asukkaita ja paikallisia yrityksiä siirtymään omakotitaloissa ja taloyhtiöissä kestäviin lämmitysmuotoihin sekä lisäämään uusiutuvan energian tuotantoa.
Viikoittainen päästöseuranta
CO2-raportin viikkoikkunasta voi seurata kunnan viikoittaisten päästöjen kehitystä. Päästöt on ilmoitettu viikkoikkunassa CO2-ekvivalenttitonneina. Ekvivalenttitonni kertoo kasvihuonekaasujen päästöt yhteismitallistettuna hiilidioksiditonneiksi. Taulukko on ulkopuolisen tahon tuottama eikä ole tällä hetkellä saavutettavuusvaatimusten mukainen.