Lasten ja lapsiperheiden palveluiden kehittäminen – yhdessä, tillsammans

25.01.2019 10:16

Kategoria: Lapset Varhaiskasvatus Perusturva

Kirkkonummi oli vuosina 2017-2018 mukana pääkaupunkiseudun yhteisessä LAPE-hankkeessa.Hanke on päättynyt, mutta työ lapsi- ja perhekeskeisten toimintamallien juurruttamiseksi jatkuu ja myös eri toimijoiden, etenkin kunnan perusturvan ja sivistys- ja vapaa-aikapalvelujen toimialojen, yhteistyön kehittäminen. Osa tätä työtä oli tiistaina 15.1. järjestetty seminaari, johon osallistui lähes sata henkilöä sivistystoimesta, perusturvasta ja seurakunnasta.


Seminaarin aloitti tutkija Elina Stenvall SOS-lapsikylästä, joka puhui myönteisestä tunnistamisesta. Hän kertoi, että monenlainen lievä oireilu kotona, päivähoidossa tai koulussa saattaa olla varhainen merkki mahdolliselta mielenterveydenhäiriöön sairastumisesta tai sille altistumisesta, ja suositteli että siirrytään ongelmalähtöisistä ja yksilökeskeisistä lähestymistavoista (esim. varhainen puuttuminen) toimintatapoihin, jotka korostavat resursseja, hyvinvointia ja yhteisöllisyyttä.

– Tavoitteena on luoda kohtaamisia ja toimintatapoja, jotka tukevat lasten ja nuorten itseluottamusta, itsetuntoa ja itsearvostusta, Stenvall totesi. Tämä voi olla toimintaperiaate ammatillisissa käytännöissä, esimerkiksi opetuksessa, ja rakentua osaksi yksikön toimintakulttuuria.

Monesti tehdään jo näin, ja on myös kyse olemassa olevien toimintamuotojen ja -periaatteiden sanallistamista, jakamista ja kehittämistä.

Stenvall totesi myös, että kyseessä ei ole mikään uusi asia, vaan jo Sören Kierkegaard on puhunut asiasta 1800-luvulla:
1. Kuuntele ihmistä hänen omasta näkökulmastaan.

2. Kuuntele ennakkoluulottomasti ja anna kuulemasi tehdä itseesi vaikutus.

3. Ole kärsivällinen, kunnioittava ja suhtaudu avunhakijaan tasa-arvoisesti.

4. Aloita sieltä, missä toinen on, älä sieltä missä odotat oletat tai haluat toisen olevan.

5. Tule auttamistilanteeseen tietämättömyyden tilassa; anna toisen opettaa itseäsi.

6. Hillitse turhamaisuutesi, tärkeytesi ja tarpeesi pönkittää omaa arvoasi

Kirkkonummen toimintamallit

Seminaarissa esiteltiin myös Kirkkonummen toimintamalleja
• Verkostot. Jos työntekijä havaitsee lapseen liittyvän huolen, hän kokoaa moniammatillisen verkoston. Tällä pyritään pois mallista, jossa avuntarvitsija siirretään luukulta toiselle.

• Pyydä apua -nappi. Maaliskuun alussa otetaan käyttöön matalan kynnyksen sähköinen palvelukanava, jossa tarkoitus on vastata nopeasti. Pyynnöt ohjautuvat perhepalveluiden päivystykseen

• Kuntoutustyöryhmän toiminta, 0-21 vuotiaille Ryhmä on tarkoitettu tilanteisiin, jossa tarvitaan lisäapua lapsen/nuoren (0-21v) kokonais- tilanteen selvittelyssä. Huomioitava että esiopetuksen/koulun/oppilaitoksen oppilashuolto on tietoinen asiasta ja monialainen asiantuntijatyöryhmä on kokoontunut ja käsitellyt asiaa ja tilanteeseen tarvitaan lisäapua. esimerkiksi lapsen/nuoren kehitykseen liittyvät häiriöt, kielen kehityksen häiriöt, aktiivisuuden/tarkkaavuuden häiriöt, sosioemotionaaliset vaikeudet, laaja-alaiset usean kehityksen osa-alueen häiriöt, oppimisvaikeudet

• Lapset puheeksi -menetelmä. Kunnassa kaksi omaa kouluttajaa, koulutukset tarkoitus jatkaa vuosittain 4 ryhmää/vuosi.

• Ihmeelliset vuodet –vanhemmuusryhmä. Kirkkonummella on kaksi koulutettua ryhmänohjaajaa, ja ensimmäinen ryhmä on käynnistynyt nyt tammikuussa. Ohjelman tarkoitus on edistää myönteisiä kasvatusmenetelmiä ja auttaa kasvattajia käsittelemään lasten käytöshäiriöitä.

• Nepsy-toiminta. Nepsy- eli neuropsykologinen ryhmätoiminta kehitetään ja kunnan omat nepsy-valmentajat valmistuvat pian.

Ryhmätoimintaa perheille -sivusto 

 

Tilaisuudessa haluttiin myös erityisesti kiittää seuraavia työntekijöitä, jotka olivat mukana toteuttamassa seminaaria ja olivat osallistuneet Lape-hankkeeseen: Antonina Carlberg, Linda Hedberg, Nina Heinrichs, Katariina Mäki-Kokkila, Catherine Bäckström-Hiltunen, Annika Aspegrén, Jari Sepänkumpu, Anne Kajeniemi sekä seurakunnasta Nina Hotma.

Tutkija Elina Stenvall