Kirjasto ja lapset
 

"Lapset eivät saa koskea kirjoihin!"

saattoi lainakirjoissa lukea ennen. Suurin osa kirjallisuudesta oli ensisijaisesti tarkoitettu aikuiselle lukijalle. Nuoremman lukijakunnan tilanne parani 1940-luvun loppua kohden, Porkkalanparenteesin aikoihin.

Vuonna 1946 opettaja Ulla Leino valittiin kantakirjaston hoitajaksi Oitmäkeen. Hänellä oli mittava kirjallisuuden tuntemus ja hän herätti oppilaidensa kiinnostuksen lukemiseen. Hänen ansiostaan lainat lisääntyivät ja lasten- ja nuorten kirjallisuutta hankittiin enemmän.

Pääkirjaston muutettua uusiin tiloihin kirkonkylässä vuonna 1966, kirjastotoiminta alkoi aktiivisesti suuntautua lapsille. Ensimmäiset satutunnit pidettiin juuri vuonna 1966 ja suosio on edelleen taattu. Lapsille on vuosien saatossa järjestetty useita tapahtumia; teatteriesityksiä, elokuvanäytäntöjä, teemaviikkoja, kirjailijavierailuja jne.

 

Lasten- ja nuortenkirjojen lukumäärä kasvoi vähitellen. Vuonna 1970 osuus oli 20%:ia koko kirjakannasta, ja vuonna 2001 osuus oli jo 40%:ia.