Alkuaika

Mielenkiinto maaseudun väestön sivistystason kohentamiseen heräsi 1800-luvun puolivälissä. Kirjoja tai lehtiä ei useimmissa kodeissa ollut laisinkaan. Ensimmäinen kansakoulu Kirkkonummelle perustettiin vasta vuonna 1871 ja lukutaito oli huono.
Pitäjäkokouksessa vuonna 1856 päätettiin perustaa lainakirjasto. Kirjojen tulisi ensisijaisesti käsitellä uskontoa ja taloutta. Kapteeni Gustav Brådd lahjoitti sata kirjaa suunniteltuun kirjastoon. Kokoelma sisälsi lähinnä uskonnollisia kirjoja ja ammattikirjallisuutta.

 

Kirkkonummen kirkko n. 1910

 

 


Rahapulasta johtuen ensimmäinen kirjasto näki päivänvalon vasta vuonna 1861. Tuolloin järjestettiin arpajaiset perustamiskulujen kattamiseksi. Tuotto, 114 ruplaa hopeaa, oli hyvä. Tämän lisäksi kihlakunnantuomari Adlercreutz lahjoitti kirjakokoelman ja kirjakaapin.

Ensimmäisen kirjaston johtajaksi valittiin kirkonisäntä Orell ja toiminta alkoi. Kirjasto sijoitettiin sakastiin, missä kirkkoväki sai jumalanpalveluksen jälkeen lainata kirjoja. Kävijämäärä oli vaatimaton ja uusia kirjoja ei rahan puutteen takia ostettu. Monien mielestä lukeminen oli sitä paitsi turhaa, jopa tuomittavaa. Ihmisten tulisi käyttää aikansa rehelliseen työntekoon eikä kevytmielisyyksiin.
Kirjaston talous parani vuonna 1880, jolloin kunnan ensimmäinen kansakoulunopettaja Isak Erik Vik sai kunnalliskokouksen myöntämään koiraverorahat kirjastoa varten.

Kirkkonummen kirkko v. 1930