Kirkkonummen ja Vihdin kuntien yhteinen ilmastokoordinaattori-hanke päättyy vuoden lopussa

28.12.2020 11:00

Kategoria: Asuminen ja ympäristö Info, asiointi, päätöksenteko ja hallinto

Kirkkonummen ja Vihdin kunnat saivat vuonna 2019 Ympäristöministeriöltä kuntien ilmastohankkeet -avustushausta rahoituksen kuntien yhteisen ilmastokoordinaattorin palkkaamiseksi. Lokakuussa 2019 alkanut hanke päättyy vuoden lopussa.

”Hankkeessa tavoiteltiin molempien kuntien sisäisen ilmastotyön organisoitumisen vauhdittamista ja selkeyttämistä sekä muiden toimijoiden, kuten kuntalaisten ja yritysten aktivointia ilmastotekoihin. Hankkeen toteuttamiseen palkattiin ilmastokoordinaattori, joka työskenteli puolet päivistään Kirkkonummella ja puolet Vihdissä”, ilmastokoordinaattorina kuun loppuun asti työskentelevä Joonas Söderholm selittää.

Ilmastokoordinaattori tuo kuntien ilmastotyöhön järjestelmällisyyttä

Ennen ilmastokoordinaattori-hanketta molemmissa kunnissa toteutettiin päästöjä vähentäviä toimia, mutta toiminta ei ollut koordinoitua ja johdonmukaista. Ilmastokoordinaattorin tehtävänä olikin tarjota asiantuntija-apua kuntien ilmastotyön koordinoimiseksi ja ilmastotyötä ohjaavien toimintasuunnitelmien tekemiseksi. Söderholmin mukaan tässä työssä päästiin hyvin eteenpäin hankkeen aikana: ”Kunnat saivat tarvittavaa resurssiapua erityisesti ilmastotyön tavoitteiden, lähtökohtien ja toimenpiteiden esittelyyn eri yksiköille, jotta yksiköissä oltaisiin tietoisempia kunnan ilmastotavoitteista ja siitä, miten jokaisen työ vaikuttaa näiden tavoitteiden saavuttamiseen. Konkreettiset ilmastotyön tulokset näkyvätkin yksikkökohtaisten ilmastotoimenpiteiden toteuttamisena ja seurannan kehittämisenä sekä uusina yhteistyö- tai verkostoitumistapoina kuntien sisällä. ”

Yllä mainitut saavutukset näkyvät lähinnä kuntaorganisaatioiden sisällä. Hankkeeseen kuului myös osana kuntalaisten ja paikallisten yritysten aktivointia ilmastotyöhön. Koronapandemian peruuttaessa suurimman osan tapahtumista päätettiin edellä mainittuja ryhmiä pyrkiä tavoittelemaan muun viestinnän kautta. ”Kuntien ilmastotyö on saanut tarvittavaa lisähuomiota myös viestinnän kautta. Esimerkiksi ilmastotyötä sekä ajankohtaisia uutisia on kuvattu kuntien verkkosivuille perustettujen ilmastosivujen kautta, sosiaalisessa mediassa sekä paikallislehdissä,” kertoo Söderholm.

Ilmastokoordinaattori-hankkeen aikana molemmissa kunnissa työstettiin kestävän energian ja ilmaston toimintasuunnitelmia, jotka liittyvät kuntien sitoutumiseen maailmanlaajuiseen Kaupunginjohtajien ilmasto- ja energiasopimukseen (Covenant of Mayors for Climate and Energy). Vihdissä toimintasuunnitelma hyväksyttiin tammikuussa 2020 ja Kirkkonummella valmis suunnitelma menee kunnan päätäntäelinten käsittelyyn tammikuussa 2021. Toimintasuunnitelmissa esitellään konkreettiset toimenpiteet, joilla kunnat vähentävät hiilidioksidipäästöjään ja saavuttavat ilmastotavoitteensa. Lisäksi toimintasuunnitelmissa linjataan kunnan keinoista sopeutua ilmastonmuutoksen tuomiin vaikutuksiin, kuten tulvien esiintymistiheyden kasvamiseen.

Hankkeen jälkeinen aika

Hankkeen loppuessa seuraavat askeleet kuntien ilmastotyössä liittyvät tunnistettujen toimenpiteiden toteuttamiseen ja seurantaan kunnan yksiköissä. ”Konkreettiset ilmastotoimet tehdään kunnan yksiköiden jokapäiväisessä toiminnassa”, selittää Söderholm. ”Esimerkiksi kunnan kiinteistöjen energialähteen vaihto öljystä lämpöpumppuratkaisuihin, katuvalaistuksen vaihto LED-lamppuihin tai viestintä kuntalaisten suuntaan ovat toimia, jotka ovat jo käynnissä kunnissa. Ilmastokoordinaattori voi tarjota tälle työlle asiantuntija-apua muun muassa tekemällä selvityksiä, jakamalla tietoa sekä integroimalla yksiköiden toimet kunnan kokonaisvaltaiseen ilmastotyöhön. Olisi hienoa nähdä tämänkaltaisen asiantuntijatyön vielä jatkuvan kunnissa”, Söderholm jatkaa.

Hankkeesta oppeja muille kunnille

Ympäristöministeriön rahoittamassa kuntien ilmastohankkeet -avustushaussa painotettiin rahoitettujen hankkeiden skaalautuvuutta ja niiden tarjoamia oppeja muille kunnille. Ilmastokoordinaattori-hanke tarjoaa muille kunnille esimerkin ilmastotyömyönteisen ja -aktiivisen kulttuurin luomisesta. Kokopäiväisen ilmastoresurssin läsnäolo mahdollisti järjestelmällisen ilmastotyön juurruttamisen ja kuntien poliittisesti hyväksymien ilmastosuunnitelmien toteuttamisen. Lisäksi viestinnän kautta kunnan ilmastotyöstä tiedotettiin aktiivisesti kunnan henkilöstölle, kuntalaisille ja yrityksille sekä muille kunnille. Hankkeen osana toteutettiin myös hyvät käytännöt -opas, josta on apua erityisesti kunnille, jossa ilmastotyöhön on sitouduttu, mutta järjestelmällisiä toimia ei ole vielä aloitettu.

Mitä hankkeesta jäi ilmastokoordinaattorille päällimmäisenä mieleen?

”Oli hienoa nähdä, miten kuntien yksiköissä pyrittiin toteuttamaan ilmastotöitä jokapäiväisen työn yhteydessä. Monesti kuitenkin resurssivajaus estää ilmaston kannalta parhaan toiminnan edistämisen ja esimerkiksi ilmastoresurssin palkkaamisen. Siksi kuntien yhteinen ilmastokoordinaattori on erinomainen tapa edistää kuntien ilmastotyötä resurssitehokkaasti! Työn synergiaetujen kannalta on tärkeää, että kunnilla on samankaltainen ilmastotyön tilanne. Kuitenkin toteutettavuuden kannalta resurssin jakaminen enimmillään kahden kunnan välille on toimiva ratkaisu. Toivottavasti tämänkaltaista yhteistyötä nähdään tulevaisuudessa enemmänkin”, Söderholm summaa.

Joonas Söderholm